Legendaarisen historian, sekä aikojen saatossa eri mudonmuutoksia läpikäynyt mylly on ikoninen kahden hengen lautapeli. Sen alkuperästä ei ole täysin varmaa tietoa, mutta senkin muinaisten juurten arvellaan olevan lähtöisin Egyptin Kurnasta, josta olleen löydetty mahdollisesti mylly-pelissä käytetty ikivanha pelilauta. Suomessa peli tunnetaan myös nimellä miilu.

Myllyn pelilauta on persoonallinen. Se koostuu kolmesta eri sisäkkäisestä nelistä, joiden kulmiin ja sivujen keskipisteisiin pelaajat laittavat omat pelimerkkinsä. Nämä sisäkkäiset neliöt ovat lisäksi sellaisessa kombinaatiossa, jossa keskimmäisen neliön sivujen keskipisteet ovat yhdistetty ulommaisen ja sisimmäisen neliön vastaavien sivujen keskipisteisiin. Kaikista uloin neliö on piirretty niin, ettei sillä ole yhteyttä sisimpään neliöön pelilaudalla. Pelaamisen kohteena voivat olla myös kaikki pikakasinot.

Sääntöjen kautta kohti voittoa

Tämän pelin alkaessa molemmat pelaajat saavat käyttöönsä yhdeksän nappulaa, jotka je sijoittavat pelilaudalle vuorotellen. Vapaavalintaisen laudalle sijoittamisen jälkeen pelaajat koettavat vuorotellen siirtää nappuloita, niin että ne liikkuisivat viivojen leikkauspisteistä toisiin viivoja pitkin.
Jokaisen tehdyn siirron on päätyttävä johonkin lähimpään viivan leikkauspisteeseen. Näin ollen  pelinappulaa ei saa kuljettaa ympäri lautaa yhdellä siirrolla. Mylly tapahtuu, jos pelaaja onnistuu siirtämään nappulan siten, että samalla viivalla on kolme saman pelaajan nappulaa. Tästä johtuen hän saa poistaa yhden sellaisen vastustajan nappulan, joka ei ole myllyssä.

Paras mahdollinen tilanne tässä lautapelissä on niin sanottu sahamylly. Pelaaja pystyy siirtämään yhtä nappulaa edestakaisin siten, että jokaisella siirrolla syntyy mylly.

Kun pelaajalla on jäljellä kolme nappulaa, voi nappula lentää siirrolla mihin tahansa laudalla vapaana olevaan ruutuun. Tämä antaa tasoitusta alakynnessä olevalle pelaajalle, mutta harvoin muuttaa pelin lopputulosta. Pelaaja voittaa, mikäli hän onnistuu poistamaan 7 (vastustajalle jää vain 2 nappulaa jäljelle, eikä vastustaja voi enää muodostaa myllyä) vastustajan nappulaa laudalta. Myös jumittamalla vastustajan nappulat voi voittaa.

Tutkijat ovat laskeneet, että myllyssä on noin 10 potenssiin 10 erilaista mahdollista asetelmaa, ja mahdollisten pelien määrä on lähes 10 potenssiin 50.

Vuonna 1993 Ralp Gasser onnistui löytämään tutkimustensa avulla optimaalisen pelistrategian myllyyn. Gasser on myös kehittänyt toistaiseksi parhaiten myllyä pelaavan tekoälyn, jota pidetäänkin maailman parhaana myllyn pelaajana.

Mylly on pelinä hauska sekä toisia yhdistävä lautapeli. Se sopii luonteensa puolesta hyvin laajaan ikähaarukkaan, ja oman strategian suunnittelun sanotaankin olevan myös myllyä pelattaessa tärkeää. Vanhoissa lautapeleissä on se hyvä puoli, etteivät ne perustu puhtaaseen tuuriin, vaan oikeastaan hyvin pitkälle vastapuolen siirtojen ennakointiin sekä oman pelisuunnitelman tekemiseen.

Myllyä voidaan käyttää myös oppimistarkoituksessa ja se voikin olla hyvä oppimisen väline esimerkiksi matematiikan tunneilla. Sitä pystyy pelaamaan myös virtuaalisesti, esimerkiksi kansainvälisesti toisia tai sitten tietokonetta vastaan.

Kasinoilla ja lautapeleissä esiintyvä peliteoria

Niin nettikasinoilla kuin myös lautapelejäkin pelattaessa vastaamme voi tulla kimurantteja tilanteita, joissa toisen osapuolen tekemällä päätöksellä on valtava vaikutus omaan päätöksentekoon varsinkin, jos toisen tekemät ratkaisut eivät ole tiedossa. Tällaisten tilanteiden ratkaisemisen avuksi on kehitetty peliteoria, joka on kiehtova matematiikan sovelluskohde. Peliteorian avulla voidaan mallintaa päätöksentekotilanteita ja saada näin optimaalisin toimintamalli selville.

Niin nettikasinoilla kuin lautapeleissäkin tapahtuva toiminta, eli pelin käsite on varsin laaja. Sitä ei ole yksiselitteisesti niin helppoa selkeyttää, sillä tämä riippuu paljon myös pelattavasta pelistä ja siinä käytössä olevista pelitilanteiden mahdollisuuksista. Pelien lopputuloksena ei ole vain yhden pelaajan voitto ja toisten häviö, vaan mahdollisia lopputuloksia voi olla lukuisia ja eri pelaajat arvottavat niitä eri tavalla. Peliteorian yhtenä peruskysymyksenä on, että miten erilaisia pelejä kannattaa pelata.

Shakki sekä lukuisat muut erilaiset lautapelit ovat olleet suosittua ajanvietettä vuosisatojen ajan. Shakin kaltaisia pelejä kutsutaan kombinatorisiksi peleiksi, eli täydellisen informaation peleiksi, joissa ei ole satunnaisuutta. Muita samankaltaisiksi luokiteltavia pelejä ovat esimerkiksi tammi, neljän suora, shakki, kiinanshakki, shogi ja go.

Kombinatoristen pelien selkeä rakenne antaa mahdollisuuden laskea siirtoja pitkälle eteenpäin, joten hyvä pelaaminen vaatii keskittymistä sekä oman taktiikan hiomista. Kombinatorisissa peleissä tavoite on voittaa, joten tulisi selvittää, miten se parhaiten onnistuu.

Myllyn pelaaminen pelilaudalla kuin myös nettikasinoilla ovat kaksi hyvin erilaista kokemusta. Niistä molemmista voi kerätä itselleen kokemuksia, joiden kautta oppii tunnistamaan, millainen pelaamistapa soveltuu itselleen parhaiten.